Yhden tytön tarina.

Jakung on pieni tyttö, joka oli tuttu näky alusta alkaen portin pielessä Busumbalan kerhotalolla. Jokaisena kerhopäivänä tuo tyttönen alusta alkaen ilmestyi pihamaalle. Pikkusisko on huivilla sidottu hänen hentoon selkäänsä ja toinen, jo kävelemään oppinut, tiukasti kiinni isosiskon kädessä. Topakasti hän komensi sisaruksiaan olemaan hiljaa, tyttö tiesi, että talon omistaja hätistää heidät pois, jos he häiritsevät. Tiedonhaluisena Jakung seurasi, mitä kerholla tapahtui, kuunteli lauluja ja opetusta. Hän ei voinut tulla mukaan, sillä hänen tehtävänsä oli hoitaa sisaruksiaan. Jakungin määrätietoisuus huomattiin kerholla ja nuorempi ohjaajista sai tehtäväkseen hoitaa sisaruksia kerhoajan, että Jakung pääsi mukaan. Hän puristi pienillä sormillaan kynää ja väritti ensimmäistä kertaa elämässään värikynillä. Tunnin loputtua hän näytti kokonaan punaiseksi maalaamaansa värityskirjan kirahvia. Hän oli ylpeä, hän oli nyt kerholainen.

Jakungin kaltaisia tyttöjä löytyy kaikkialta Gambian kylistä. Hänen nimensä on Saju, Fatima, Jombeh... He kaikki joutuvat kotitöihin saamatta mahdollisuutta koulutukseen. Perheessä tarvitaan apulainen ja se tehtävä kuuluu perheen tytöille. He kantavat puita, vettä, pienempiä sisaruksiaan, he laittavat ruokaa, siivoavat pihan ja kodin. Gambiassa, niin kuin useassa muussakin Afrikan maassa poikien asema on parempi koulutettaessa lapsia. Jos perheellä on varaa kouluttaa vain yhtä lapsista, valinta on useimmiten poika. Myös tyttöjen saaminen opetukseen olisi tärkeää. Naisten kouluttautuminen ja osallistuminen päätöksentekoon, on avain maan kehittymiseen monilla elämän alueilla.

Mitä kuuluuu Jakungille nyt? Tyttö käy innokkaasti koulua ja menestyy hienosti! Hän vierailee usein tervehtimässä kerholla koulupäivänsä päätyttyä. Hänen itseluottamuksensa on vahvistunut ja kaunista hymyä ei enää tarvitse houkutella esiin. Nyt se viipyy Jakungin kasvoilla, valaisee ja valloittaa.

Lue toiminnastamme ja tavoitteistamme joilla pyrimme auttamaan Gambian lapsia koulutielle Tietoa »